Suomenniemen myllyt

Esipuhe

Suomenniemellä, kuten useimmissa maaseutupitäjissä, on ollut useampi vesimylly. Suomenniemellä ei yksikään ole enää toiminnassa, ja moni on lahonnut tai purettu jo aikoja sitten. Tämä sivu esittelee kesällä 2001 olemassa olleet myllyt sekä jäänteitä entisistä myllyistä.
Tietoja täydennettiin yhteisvoimin 2002 ja työ jatkuu edelleen. Valokuvat ovat allekirjoittaneiden "myllykierrosten" satoa.

Myllyjä tarkastellaan kartoilta löytyvän tiedon pohjalta. Apuna on myös Tyyne Nirkko-Leskelän Suomenniemen pitäjähistoria "Suomenniemi 1689-1989 ajan aalloilla" (ISBN 952-90109-2-3 Mikkeli 1989) sekä nykyisten ja entisten suomenniemeläisten kertomukset. Muutama mylly on löytynyt karttasanojen kuten Myllyniittu ja Myllyoja perusteella.

Lisätietoja otetaan mielellään vastaan esim. Pihkalan kotisivulta 
Kiesilä, elokuu 2001.
Erik Lindberg

Lisätietoja voi myös lähettää osoitteella   postitse Pihkalaan tai Pihkalan kotisivun kautta.
Pihkala, Kiesilä 18.8.2003
Leif Lindberg



Tarinoita myllytyypeistä


Kartoille merkityt myllyt:

Suomen Matkailuliiton kartasto 1915     Maanmittaushallituksen toimittama Suomen kartta 1927

Muut myllyt:

Myllyrakennus tallella.   Ei rakennuksia tallella . Oletettu mylly.

Myllyt Suomenniemen nykykartalla


1. Suomen Matkailuliiton kartasto 1915

Suomen Matkailuliiton kartastoon vuodelta 1915 on merkitty ainoastaan kaksi myllyä.

Kiesilänjoen Ylämylly

Kiesilänjoessa (virtaa Lahnavedestä Kirvesselkään) on ollut kaksi myllyä, joista karttaan on merkitty Ylämylly. "Ylämylly on tiettävästi sama kuin Kaivannonmylly. Oja on nähtävästi kulkenut Lahnavedestä Kiesilänjokeen Ryöpänsaaren itäpuolitse. Rakennus on ollut jäljellä vielä 1930-luvulla" (Suomenniemi 1689-1989. Nirkko-Leskelä, Tyyne).
 

Kaivanto on kaivettu 1800-luvulla alunperin rantapeltojen kuivattamista varten. Itse mylly rakennettiin 1800-luvulla. Uittoyhdistys vaati rakennuksen purkamista 1940-luvulla.
1800-luvulla suunniteltiin mylly myös pääuomaaan saaren pohjoispuolelle.
(Tiedot: Anna-Liisa Simola, Ryöpänsaari. 2004)


Tämä suunniteltu mylly näkyy kuitenkin kartalla, joka on laadittu 1850-luvulla. Sen mukaan mylly olisi jo ollut olemassa. Tämä on siis riistiriitaista tietoa.

 

vanha kartta



Matkailuliiton karttassa ei näy Kiesilänjoen uomaa Ryöpänsaaren itäpuolitse.
 
Ryöpänsaaren kaivanto - kuvattu 2004. 
 

Kaivanto, summitainen myllyn sijainti

      Ympäristössä on näkyvissä jälkiä myllystä,
m.m pato ja ohijuoksutusuoma

 


 

Haukkajoen Mylly

Haukkajoen mylly eli Kuusenhaon mylly on ollut viime vuosisadan puolivälistä sadan vuoden ajan käytössä. Luonnonoja laskee Haukkajärvestä Kuolimon Myllylahteen ja myllyn luokse on padottu lampi. Mylly oli käytössä vielä 1960-luvulla.


2. Maanmittaushallituksen toimittama Suomen kartta 1927

Maanmittaushallituksen 1927 toimittamassa Suomen kartassa on merkitty kolme myllyä Suomenniemen alueelle.

Kiesilänjoen Alamylly

Aiemmin mainitun Kiesilänjoen varrelle on merkitty mylly alajuoksulle. Kyseessä on Alamylly, joka on ollut Kiesilänjoen suulla. Myllymäki laskeutuu jokea ja siinä ollutta Alamyllyä kohti.

Nykyisin joen suulla on jäjellä muutama myllyn peruskivi. Paikalla on yleinen uimaranta ja maantiesillan vieressä kävelysilta joen yli.

Alla kuva 1930-luvun loppuolelta. (Kuva julkaistu omistajan luvalla)

Kiesilän vanha silta 1930.luvulla

 


Karkauksen mylly

Karkauksen mylly on Karkauslahden ja Mustalammin välisen ojan varressa. Mylly on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Myllyn rakensi mylläri Abel Väkkärä. Sotien päätyttyä ja säännöstelyn vähennettyä jauhettiin viljaa vielä 1940-luvulla.
 
 
Karkausmylly
Yksityiskohta
Yksityiskohta - suurenna kuvaa klikkaamalla

 


Ylös      Pihkalan kotisivu     Myllyt Suomenniemen kartalla
 

Kirjoittajan kotisivu: http://www.toti.eu.com/                 päivitetty 2.5.2015