Suomenniemen myllyt
Esipuhe
Suomenniemellä, kuten useimmissa
maaseutupitäjissä, on ollut useampi vesimylly. Suomenniemellä
ei yksikään ole enää toiminnassa, ja moni on lahonnut
tai purettu jo aikoja sitten. Tämä sivu esittelee kesällä
2001 olemassa olleet myllyt sekä jäänteitä entisistä
myllyistä.
Tietoja täydennettiin yhteisvoimin 2002 ja työ jatkuu edelleen. Valokuvat ovat
allekirjoittaneiden "myllykierrosten" satoa.
Myllyjä tarkastellaan kartoilta löytyvän tiedon pohjalta.
Apuna on myös Tyyne Nirkko-Leskelän Suomenniemen pitäjähistoria "Suomenniemi 1689-1989
ajan aalloilla" (ISBN 952-90109-2-3 Mikkeli 1989) sekä nykyisten ja entisten
suomenniemeläisten kertomukset.
Muutama mylly on löytynyt karttasanojen kuten Myllyniittu ja Myllyoja
perusteella.
Lisätietoja otetaan mielellään vastaan
esim. Pihkalan kotisivulta
Kiesilä, elokuu 2001.
Erik Lindberg
Lisätietoja voi myös lähettää
osoitteella postitse Pihkalaan
tai Pihkalan kotisivun kautta.
Pihkala, Kiesilä 18.8.2003
Leif Lindberg
Kartoille merkityt myllyt:
Suomen Matkailuliiton kartasto 1915
Maanmittaushallituksen toimittama Suomen kartta 1927
Muut myllyt:
Myllyrakennus tallella.
Ei rakennuksia tallella .
Oletettu mylly.
Myllyt Suomenniemen nykykartalla
1.
Suomen Matkailuliiton kartasto 1915
Suomen Matkailuliiton kartastoon vuodelta 1915 on merkitty ainoastaan kaksi
myllyä.
Kiesilänjoen Ylämylly
Kiesilänjoessa (virtaa Lahnavedestä Kirvesselkään)
on ollut kaksi myllyä, joista karttaan on merkitty Ylämylly.
"Ylämylly on tiettävästi sama kuin Kaivannonmylly. Oja on
nähtävästi kulkenut Lahnavedestä Kiesilänjokeen
Ryöpänsaaren itäpuolitse. Rakennus on ollut jäljellä
vielä 1930-luvulla" (Suomenniemi 1689-1989. Nirkko-Leskelä, Tyyne).
Kaivanto on kaivettu 1800-luvulla alunperin rantapeltojen kuivattamista
varten. Itse mylly rakennettiin 1800-luvulla. Uittoyhdistys vaati rakennuksen
purkamista 1940-luvulla.
1800-luvulla suunniteltiin mylly myös pääuomaaan saaren
pohjoispuolelle.
(Tiedot: Anna-Liisa Simola, Ryöpänsaari. 2004)
| Tämä suunniteltu mylly näkyy kuitenkin kartalla, joka on laadittu 1850-luvulla. Sen mukaan mylly olisi jo ollut olemassa. Tämä on siis riistiriitaista tietoa.
|
 |
Matkailuliiton karttassa ei näy Kiesilänjoen uomaa Ryöpänsaaren
itäpuolitse.
 |
Ryöpänsaaren kaivanto - kuvattu 2004.
Ympäristössä on näkyvissä
jälkiä myllystä,
m.m pato ja ohijuoksutusuoma
|
| |
 Haukkajoen
Mylly
Haukkajoen mylly eli Kuusenhaon mylly on ollut viime vuosisadan
puolivälistä sadan vuoden ajan käytössä. Luonnonoja
laskee Haukkajärvestä Kuolimon Myllylahteen ja myllyn luokse
on padottu lampi. Mylly oli käytössä vielä 1960-luvulla.
|
2. Maanmittaushallituksen toimittama Suomen kartta 1927
Maanmittaushallituksen 1927 toimittamassa Suomen kartassa on merkitty kolme
myllyä Suomenniemen alueelle.
Kiesilänjoen
Alamylly
Aiemmin mainitun Kiesilänjoen varrelle on merkitty mylly alajuoksulle.
Kyseessä on Alamylly, joka on ollut Kiesilänjoen suulla. Myllymäki
laskeutuu jokea ja siinä ollutta Alamyllyä kohti.
Nykyisin joen suulla on jäjellä muutama myllyn peruskivi.
Paikalla on yleinen uimaranta ja maantiesillan vieressä kävelysilta
joen yli.
Alla kuva 1930-luvun loppuolelta. (Kuva julkaistu omistajan luvalla)
Karkauksen mylly
Karkauksen mylly on Karkauslahden ja Mustalammin välisen ojan
varressa. Mylly on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Myllyn
rakensi mylläri Abel Väkkärä. Sotien päätyttyä
ja säännöstelyn vähennettyä jauhettiin viljaa
vielä 1940-luvulla.
 |
Yksityiskohta - suurenna kuvaa klikkaamalla
|
Ylös Pihkalan
kotisivu Myllyt
Suomenniemen kartalla
Kirjoittajan kotisivu: http://koti.welho.com/elindber/
päivitetty 21.11.2011
