Suomenniemen myllyt

Muut myllyt

Tällä sivulla on esitelty Suomenniemen vesimyllyt, joita ei ole merkitty kartoille (Ks. esipuhe etusivulla).

[Etusivu]       Myllyt Suomenniemen kartalla

[Pihkalan pääsivu]


Myllyrakennus tallella

Hujalan Mylly

Hujalan mylly on hyvässä kunnossa. Kuusenhaon ja Karkauksen myllyn ohella se on ainoa, jossa rakennus on säilynyt.

Hujalan myllyTalvi 2006/2007

[Valokuva 2001]

Vuona 1847 paikalla pidetyssä katselmuksessa todettiin vanha kotitarvemylly käyttökelvottomaksi. 1851 annettiin rakennusoikeus Michel Andersson (Mikko Antinpoika) Ollikaiselle Kingijärven koskeen. Koski saatiin perata niin, että putouksesta tulisi 6 jalkaa korkea (n. 1,8m). Lisäksi, niin kauan kun mylly on pystyssä on kyläläisten saatava tulliton kotitarvajauho (myllytulli=välillinen vero, jota suoritettiin myllyyn jauhettavaksi viedystä viljasta). Hujalan suvun omistuksessa mylly on ollut yli sata vuotta.1900-luvun alkupuolella on mylly varustettu turpiinilla ja sen avulla on oma 1920-luvulla talo "ylellisesti" varustettu sähköllä saunaa myöten. Veden ja turpiinin avulla on talossa puitu, pyöritetty sirkkeliä, raamisahaa ja pärehöylää.Viljan jauhaminen jatkui 1960-luvulle saakka. Muistitiedon mukaan on Oiva Hujala käyttänyt myllyä vielä 1970-luvun alussa.

Tiedot Vappu Hujala


 
 


Vaakasuorasta akselista saadaan voimaa m.m höylälle ja sahalle. Pystysuoran akselin hammaspyörällä on puiset hampaat.
 

(Valokuvat syyskuu 2010)


Ei myllyrakennusta

Harvion mylly

Tämän Harviolammista Lylysjärveen laskevan Harvionojan varressa toimi aikoinaan kyläläisten perustama mylly.


[Valokuva 2001]




 

Turvelammista Turvejärveen laskevan ojan varressa on toiminut Pöllän mylly. Huomaa putouskorkeus 15m!


[Valokuva 2001]



 

Lepistönlahteen laskevan ojan varressa on ollut aikoinaan mylly. Maastossa ei näkynyt jälkiä myllystä.


[Valokuva 2001]


Hevosojan myllyt

Luotolahdella Savitaipaleen rajalla Kärpinrannantien suuntaisesti virtaa Hevosoja, jonka varrella on ollut kaksi myllyä: Ylämylly ja Alamylly.

Alamylly sijaitsi Myllylä tilan pihapiirissä, ja sen toiminta päättyi 60-luvulla. Jäljellä on vielä näkyvät patorakennelmat sekä ojaan rakennetut kalalammikot. myllyä käytettiin liisteiden (päreiden) tekoon.
 

Alamylly. Kuvassa näkyvä leppä kasvaa yhä pihapiirissä. Myllylampi on myllyn takana.



Myllyn paikka nykyisin. [Valokuva 2002]

Padon takana oleva myllylampi.[Valokuva 2002]

Ylämylly purettiin ja siirrettiin tilalle riiheksi. Ylämyllyn paikalla on jäljellä myllyn perustus sekä veden määrää säätelevä pato.
 

[Valokuva 2002]

[Valokuva 2002]


 


Sammaleinen myllynkivi paljasti myllyn paikan Punkan Myllyojassa. [Valokuva 2002]

Myllyojan mylly Punkan kylässä

Punkan kylän takamaastossa löytyy Myllyoja, joka laskee Sarkalammesta 24 m alaspäin Suojaveteen. Vanhasta myllystä kielii vielä uuden tien pengerryksen alapuolelta löytyvät myllynkivet.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


Myllyniittu, Ylä-Väkkärä

Ylä-Väkkärästä n. 2,5 km länteen Rauhalan tilalla on Myllyniittu. Nimi viittaa paikalla sijainneeseen myllyyn. Mylly sijaitsi luultavasti Myllyniitun länsipäässä.

Pudotuskorkeus on 14 m 500 metrin matkalla. Oja laskee Syväjärvestä Kurkilammen kautta Kuolimon Kurkilahteen.
 

Myllyn oletettu paikka Myllyniitun ja Kurkilammen välissä. [Valokuva 2002]



Myllysilta

Nimi viittaa vanhaan myllyyn. Vielä 1700-luvulla oli Myllysillan kohdalla yhteys Suomijärvestä Kuolimoon. (Kartta s.78 kirjassa Suomenniemi ajan aalloilla Tyyne Nirkko-Leskelä 1983).
Kartassa "Geographisk Charta öfver Savitaipal Sochns och Suomenniemi kapelgiäld Keijserliga Ryska dehl " vuodelta 1785 näkyy Myllysillan kohdalla oleva uoma.
Myllysillan kannas on n.50m, etelämpänä virtaava Härkäoja n. 250 m, joten pudotus on ollut suurempi Myllysillan kohdalla ja näin ollen parempi paikka myllylle.

Kartan tuottaja: www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.

En ole varma ojan nimestä: Härkäoja. Jos joku tietää tarkemmin saanen ystävällisesti tietoja.


Pahaojan mylly
Kakkolan ja Kiesilän kylän rajalla on Pahaojan varrella Alamyllynniittu. Nimi viitannee siellä olleeseen  myllyyn.
Myllyä käyttivät Salokorven tila ja jotkut Kakon kylän viljelijöistä. Myllyn  toiminta loppui jo ennen sotia.
Tiedot myllyn sijainnista ja toiminnasta antoi emäntä Rauha Kaikkonen o.s Korpisalo, Kakkola.
 
Nykyään on myllyn paikka vaikeasti nähtävissä, mutta paikan löydettyään pystyy hahmottamaan rakennuksen perustukset  ja vesirännin.
Pahaojan myllynkivi Jokelan tilan aitan vieressä


Vanhan myllyn kivet ovat nykyään Jokelan tilan aitan porraskivinä.
 
Todiste myllyn olemmassaolosta löytyy jo 1805
Vuoden 1805 kartta      

(Valokuvat lokakuu 2003)




Lummelahteen laskeva oja
Alimmainen Vaanjärvi laskee Kuhalahdenselän Lummelahteen. 400 m:n matkalla on pudotuskorkeus n.16m. Paikalle rakennettiin mylly 1920-luvulla. Koska vesi ei riittänyt, mylly purettiin ja vietiin muualle.

Myllyn tarkka paikka löytyi kivimuurin perusteella Osa ojan poikki menneestä kivipadosta erottuu vielä hyvin Vesi valuu nykyään kivipadon läpi
Ojan nimi on paikallisten mukaan Vaanoja, joka kuulostaa loogiselta. Selvinnyt Lummelahdentien yksityistien tiekunnan kokouksessa<
Tieto Matti Syrjä heinäkuu 2016



Härkinmyllyt eli puromyllyt
Härkinmyllyistä yksi sijaitsi Mäntyharjun ja Suomenniemen rajalla. Lapjärven Mallonlahdesta laskee n. 200m pitkä oja, korkeusero 3m, Hämeenjärven Myllylahteen. Paikalla on vielä mökki. Myllystä löytyy perustukset, kaivannot sekä sammaloituneet patokivet.

Sammaloitunut perusta   oja ja kaivanto

Toinen n.s Härkinmyllyistä on luultavasti sijainnut Herajärven Itkonlahteen laskevan ojan varrella. Oja on nimeltään Myllyoja, jossa etsimsen jälkeen löytyi todennäköinen myllyn paikka, m.m kiviä jotka olisivat olleet osa patoa. Seikka joka puoltaa myllyn olemmassaoloa on suuri korkeusero (8m).
Tässä alkaa kivinen alue   Pato?  
Todennäköinen paikka,
kiviä on tässä paikassa paljon
Tässä alkaa vuolas virta



Mikä on härkinmylly?
Yksinkertaisen vesimyllyn koneiston tärkein osa on vaakasuoraan parruun, sammakko-hirteen tuettu pysty siipitukki, jonka alapäähän on kiinnitetty pystysuoraan asentoon säteittäiset siivet eli härkinlaudat. Vesivirran pyörittämän siipitukin ulkomuodon perusteella koko laitosta on kutsuttu maamme itä- ja pohjoisosissa hierin- tai härkinmyllyksi, sillä siipitukki muistuttaa hahmoltaan entisajan vispilää tai taikinansekoituskeppiä, joilla oli murteissamme nämä nimitykset. Puromyllynimitys on ollut seurausta siitä, että tämä on ollut ainoa myllytyyppi, jonka pyörittämiseen pienenkin padotun puron vesi riitti. Välitys-mekanismin puuttumisen sekä rakenteen yleisen yksinkertaisuuden vuoksi jalkamyllyä onkin pidetty vesimyllytyypeistä vanhimpana.

[ylös]                    Myllyt Suomenniemen kartalla


Kirjoittajan kotisivu: http://www.toti.eu.com                           päivitetty: 2.8.2016/p>